Novitan historia

Karstalangan aikakausi

1900-luvun alussa Suomi oli vielä vahvasti maatalousvaltainen maa. Vuonna 1920 peräti 70 prosenttia suomalaisista sai elantonsa maanviljelystä, ja lähes 85 prosenttia väestöstä asui maaseudulla.
Käsityötaidot eivät olleet suurimmalle osalle harrastus vaan välttämättömyys. Villaa kerittiin omista lampaista, kehrättiin langaksi kotona ja neulottiin vaatteiksi. Kotikehruu oli yleistä vielä 1920-luvulla. Käytössä ollut teollisesti valmistettu karstalanka valmistettiin lyhytkuituisesta, kampaamattomasta villasta, mikä teki siitä karheaa ja epätasaista. Laadukkaita, teollisesti valmistettuja lankoja piti tuoda ulkomailta, ja ne olivat tavalliselle kansalle liian kalliita.

1920-luvun alussa Ernst Gylfe oli lähes 50-vuotias ja johti Suomen suurinta kehräämöä Tampereen Klingendahlissa. Silti häntä askarrutti kysymys: miksei Suomessa voisi olla omaa kampalankakehräämöä, joka valmistaisi karstalankaa laadukkaampaa, pehmeämpää lankaa? Ajatus kypsyi päätökseksi. Gylfe pakkasi omaisuutensa ja suuntasi perheineen Bradfordiin, Britannian villateollisuuden kehtoon.

Siellä hän opiskeli kaksi vuotta pitkäkuituisen kampalangan valmistusta. Bradford oli tuolloin maailman johtava worsted-villan tuotantokeskus, jossa toimi vuonna 1925 noin 2000 tekstiilitehdasta. Kaupunki käsitteli 1850-luvulta lähtien noin kaksi kolmasosaa Englannin villantuotannosta.

Helsingin Villakehräämö Oy

Keväällä 1928 aika oli kypsä. Gylfe palasi Suomeen ja perusti Helsingin Villakehräämö Oy:n. Toimipaikaksi hän valitsi vanhan tupakkatehtaan Punavuoressa, Helsingin sydämessä. Gylfe toi mukanaan Bradfordista sellaista kampalangan valmistuksen osaamista, jota Suomessa ei vielä kenelläkään muulla ollut.

Ajoitus oli myös sikäli onnistunut, että samana vuonna Osakeyhtiö Neovius, jo vuonna 1889 perustettu koneliike, aloitti neuleharrastajille suunnatun Virkkaus- ja Neuletyöt -lehden julkaisemisen. Käsityöharrastus oli nousussa, ja ihmiset kaipasivat sekä laadukkaita lankoja että inspiraatiota.

Uusi kampalanka erosi edukseen karkeasta karstalangasta. Pehmeämpi ja tasalaatuisempi lanka sai hyvän vastaanoton. Suomen ensimmäinen kampalankakehräämö oli aloittanut toimintansa.

Oma tehdas Lauttasaaressa

1930-luvulle tultaessa liiketoiminta kukoisti. Kampalanka oli löytänyt paikkansa kansan neulepuikoilla. Tupakkatehtaan tilat kävivät ahtaiksi, ja Ernst Gylfe alkoi suunnitella kunnianhimoista hanketta: omaa, modernia lankatehdasta.

Vuonna 1935 ostettiin tontti Lauttasaaresta ja punatiilisen, piippuisen tehtaan rakentaminen alkoi. Uudet tilat lupasivat mahdollisuuksia tuotannon laajentamiseen ja kehittämiseen.

Sotavuodet

Talvisota syttyi 1939, ja sitä seurasivat jatkosota ja Lapin sota. Tehtaan rakentaminen hidastui rajusti, ja raaka-aineet käytännössä loppuivat.

Raaka-aineiden loppuminen olisi monessa yrityksessä johtanut konkurssiin. Helsingin Villakehräämöstä kuitenkin jatkoi toimintaansa. Yritys hankki Ruotsista viskoosikuitua, ja työntekijät pysyivät töissä ja valmistivat villasukkia suomalaisille sotilaille rintamalle.

Kaksi vuotta sodan päättymisen jälkeen, vuonna 1947, tehdas oli valmis. Punatiilinen tehdasrakennus savupiippuineen aloitti toimintansa Vattuniemessä. Tehtaan yhteydessä oli myös työntekijöiden asuntola. Naisvaltaisen henkilöstön vuoksi se sai kansansuussa lempinimen "impilinna".

Novita-brändi syntyy

Sotien jälkeiset vuosikymmenet olivat kasvun aikaa. 1960-luvulla yritys kehitti uuden, kansainvälisemmän nimen: Novita. Nimi otettiin käyttöön yrityksen brändissä vuonna 1965, vaikka virallinen nimenmuutos Helsingin Villakehräämö Oy:stä Novita Oy:ksi tapahtui vasta vuonna 1987.

Vuonna 1974 tehtiin kaksi merkittävää strategista päätöstä. Ensinnäkin Novita osti pitkäaikaisen kilpailijansa Osakeyhtiö Neovius AB:n, j.jolla oli tuolloin 32 myymälää, joissa myytiin muun muassa käsityölankoja ja ryijyjä. Theodor Neoviuksen vuonna 1889 perustama yritys oli ollut tärkeä toimija suomalaisen käsityöharrastuksen kehityksessä, erityisesti Virkkaus- ja Neuletyöt -lehtensä (1928–1972) kautta.

Yrityksen omistukseen siirtyivät myös Neoviuksen taitavat suunnittelijat, kuten Terttu Tomero, joka jatkoi uraansa Novitalla. Neoviuksen myymälät jatkoivat toimintaansa Novitan alaisuudessa aina vuoteen 1995 asti, vahvistaen yrityksen vähittäismyyntiverkostoa ympäri Suomen.

Lauttasaaresta Korialle

Samana vuonna 1974, Novitan tehdas siirtyi Lauttasaaresta Kouvolaan. Korialla sijaitsevan uuden tehtaan huomattavasti suuremmat tilat mahdollistivat tuotantoteknologian merkittävän kehittämisen ja toiminnan laajentamisen. Värivalikoima moninkertaistui, ja tuotevalikoima laajeni. Novitan tunnetuimpiin tuotteisiin kuuluva villasekoitelanka Novita 7 Veljestä vakiinnutti asemansa Suomen suosituimpana sukkalankana, jonka se pitää edelleen.

Yhteisöjen ja lehtien kultakausi

Novita ymmärsi varhain, että langan myyminen ei riitä, asiakkaita täytyi inspiroida ja palvella. 1970-luvun alussa perustettiin Novita-kerho, joka yhdisti neuleharrastajia ympäri Suomen. Kerho alkoi julkaista omaa neljästi vuodessa ilmestyvää lehteä, joka tarjosi neuleohjeita, inspiraatiota ja vinkkejä käsityöharrastajille.

Vuonna 1993 Novita-kerho muutti nimensä Novita Käsitöiksi, ja lehden sisältöä laajennettiin neulonnan ja virkkauksen lisäksi myös ompeluun kaava-arkkeineen. Lehden kustantajana toimi Yhtyneet Kuvalehdet Oy vuosina 1993–2003, minkä jälkeen sisällöntuotanto palasi takaisin Novitan omiin käsiin.

Vuonna 2021 Novita sai merkittävän tunnustuksen, kun Lehtipiste Oy palkitsi yhtiön Vuoden kustantajana. Palkinto myönnettiin erityisesti Novita-lehden ja sen erikoisjulkaisujen ansiokkaasta työstä. Syksyllä ilmestynyt Arabia x Novita Sukkalehti herätti poikkeuksellisen laajan kiinnostuksen, ja Kaarrokeneuleet-erikoislehti jatkoi samaa menestystä.

Digitaalinen vallankumous

2000-luvun alussa Novitalla nähtiin varhain internetin valtava potentiaali. Vuonna 2000 perustettiin Novita-klubi yrityksen verkkosivuille. Klubi tarjosi neuleohjeita, inspiraatiota ja yhteisöllisyyttä digitaalisessa muodossa, painettua lehteä ei korvattu vaan kanavia lukea ohjeita laajennettiin.

Kun käsityöblogit nousivat 2000-luvun puolivälissä valtavaan suosioon, Novita reagoi nopeasti, 2000-luvun puolivälissä perustettiin Neulomo-yhteisö, jossa kuka tahansa saattoi perustaa oman blogin ja jakaa neuleideoitaan. Konsepti oli menestys: vuonna 2009 Neulomossa oli jo yli 300 blogia.

Vuonna 2014 Neulomo vaihtui vieläkin kansainvälisempään Novita knits -sivustoon, joka palveli asiakkaita neljällä kielellä: suomeksi, englanniksi, saksaksi ja ruotsiksi.

Sosiaalinen media avasi uusia tapoja kohdata neulojat, Novitan Facebook-ryhmät, joissa jaetaan vinkkejä, inspiraatiota ja valmiiden töiden iloa. Suosituimpaan Voihan villasukka! -ryhmään kuuluu nykyään reilusti yli 100 000 jäsentä. Samoihin aikoihin syntyi myös Instagram-tili @novitaknits, jolla on nykyään jo noin 116 000 seuraajaa.

Vuonna 2023 Novita uudisti verkkopalvelunsa vastatakseen pandemian jälkeen kasvaneeseen neulomisen suosioon ja siirtyi käyttämään kansainvälistä novita.com-osoitetta. Sivuston uudistus palkittiin 2024 Grand One -kilpailussa Grand Prix -palkinnolla sekä useilla muilla sarjavoitoilla.

Novita tänään - Paluu juurille

Vuosikymmenten aikana Novitasta on kasvanut Pohjoismaiden suurin käsityölankojen valmistaja. Erityisen harvinaista on, että perheyritys on pysynyt saman suvun omistuksessa tähän päivään asti.

Vuoden 2018 alussa Novita teki symbolisen paluun juurilleen. Yritys muutti uusiin, modernihin toimitiloihin Punavuoreen, vain korttelin päässä siitä vanhasta tupakkatehtaasta, jossa Ernst Gylfe aloitti matkansa 90 vuotta aiemmin. Ensimmäinen ympyrä oli sulkeutunut, mutta tarina jatkui.

Vuonna 2025 Novita palasi myös juurilleen Länsi-Yorkshireen, Englantiin, alueelle jossa Ernst Gylfe aikoinaan oppi kampalangan valmistuksen, kun West Yorkshire Spinners siirtyi Novitan omistukseen. WYS on valmistanut Novitalle lankoja jo vuosikymmenten ajan ja tuttu yhteistyö saa nyt uuden, entistä tiiviimmän muodon. Tuotanto jatkuu vahvana myös Suomessa, Kouvolan Korialla.