7 Veljestä – klassikkolangan tarina

1900-luvun alussa suomalaiset olivat saapaskansaa. Kylminä talvina saappaisiin neulottiin lisälämmikkeeksi villasukkia, jotka eivät valitettavasti kestäneet erityisen hyvin kulutusta. Aluksi sukkia neulottiin omien lampaiden tai pienten suomalaisten kehräämöjen karstalangasta.

Kuten on tapana, kuluttajien vaatimukset kasvavat, ja pikkuhiljaa alettiin kaivata kulutusta paremmin kestävää, pehmeämpää ja helppohoitoisempaa sukkalankaa. Vuonna 1928 Novitan perustaja Ernst Fredrik Gylfe toi Suomeen kampavillateknologian, ja kuluttajat saivat entistä pehmeämpää ja tasalaatuisempaa lankaa käyttöönsä. Mutta vielä oltiin sukkalankamatkan alussa.

Novitan sukkalankojen edeltäjät olivat löyhäkierteisiä, 100-prosenttisia villalankoja. Sukkalankoihin suunniteltiin tiheämpi kierre. Tämä ei kuitenkaan poistanut ongelmaa huonosta hankauksenkestävyydestä, joten villasukkalankaa päätettiin vahvistaa nailonilla. Helppohoitoisuutta taas luotiin käsittelemällä villa konepesun kestäväksi. Ensin tuotekehityksen tuloksena syntyi Nalle, joka sekin jatkaa suomalaisten kestosuosikkina.

Vuodet vierivät, ja pian kuluttajilta tuli jo toivomus paksummasta sukkalangasta rakkaan Nalle-langan rinnalle. Tämän viestin toi myyntiedustaja Manninen. Monessa perheessä nahkasaappaat olivat ehkä vaihtuneet kumisaappaiksi, jotka tarvitsivat entistä paksumman lämmikkeen. Eikä ollut pahitteeksi, että sukat olisi nopeampi neuloa. Näin tuotekehitystiimi alkoi suunnitella uutta, asiakkaiden toiveiden mukaista lankaa.

UUTEEN LANKAAN haettiin suomalainen olemus ja lähestyttävyys.

”Ajatus tuotekehityksessä oli, että lanka olisi yhtä aito kuin suomalainen luonto ja yhtä konstailematon kuin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä”, kertoo Novitan toimitusjohtaja Daniela Yrjö-Koskinen. ”Siinä piti olla tuttua juurevuutta kuin takapihan takkutukissa.”

Alkuperäisessä värikartassa olikin luonnonläheisiä sävyjä värjäämättömästä villasta. Alkuperäistä värikarttaa Novitalta ei löydy, mutta luonnonläheiset veljekset löytyvät myös monista myöhempien vuosien lankakartoista. Vuonna 1988 herkkä Simeoni on luonnonvalkoinen, vakaa Tuomas vaaleanharmaa ja toisinajattelija Eero vahvan ruskea.

7 Veljestä luotiin samalla raaka-ainekoostumuksella kuin langan edeltäjä Nalle: 75 % villaa ja 25 % nailonia. Vaikka sukkalankaa lähdettiin tekemään, heti alussa oli selvää, että langan pitäisi sopia myös lapasiin, pipoihin, huiveihin ja puseroihin. Villan olisi siis oltava mahdollisimman pehmeää kaulaa ja kasvoja vasten.

Paras mahdollinen villa 7 Veljestä -lankaan löydettiin Englannista. Se oli pitkäkuituista ja kiharaa. Tuohon aikaan saatavilla ollut suomalainen villa oli liian lyhytkuituista kampalangaksi silloista kampalankatekniikkaa käyttäen. 

”Seiskaveikan” kehitys lähti kuluttajan tarpeesta, ja siihen se vastasi vahvasti: lanka oli lämmintä, pestävää ja kestävää. Langasta tuli heti menestys.

UUSI TUOTE oli onnistunut, mutta tuotekehittäjät eivät jääneet laakereilleen lepäämään. 

”7 Veljestä -langan historia on jatkuvaa kehitystä ja hienosäätöä”, sanoo Novitan hallituksen puheenjohtaja Ernst Gylfe.”

Hienosäätöä on tehty muun muassa langan kierteeseen ja koostumukseen. Englantilaisesta pehmeästä villasta päätettiin ottaa käyttöön aivan pehmeimmät kuidut, eli esimerkiksi karkeampi vatsavilla lajitellaan muuhun käyttöön. Myös nailonia säädettiin jo tuotteen alkuvuosina hienommaksi.

Englantilainen villa on ollut aina pääosassa 7 Veljestä -langan kehityksessä. Langassa on käytetty kuitenkin myös esimerkiksi argentiinalaista, norjalaista ja suomalaista villaa. Villan alkuperän valinnassa vaakakupissa ovat painaneet villan kestävyys, pehmeys, raaka-aineen saatavuus ja vastuullisuus. Mahdollisimman hyvää villaa on haluttu tuoda mahdollisimman läheltä.

Suomalaiset ovat värien ystäviä, joten pikkuhiljaa lankakartoille alkoi ilmestyä kirkkaampia värejä. Väri-ideoita on matkan varrella haettu esimerkiksi Korsnäsin villapaidasta ja muista perinnetekstiileistä. Myös luonto on pysynyt innoittajana väreissä läpi vuosien.

”Neulemalleja 7 Veljestä -langasta alettiin tehdä 1980-luvulla, ja nyt myös tähän lankaan otettiin muotiote”, kertoo Novitallakin pitkän neulesuunnittelu-uran tehnyt Arja Viitala.

1990-luvun lopussa Novita alkoikehittää printtilankoja ja raitalankoja. Neulojat halusivat helposti näyttävän lopputuloksen, ja uudet värikkäät langat otettiin innokkaasti vastaan.

”Printtilangat olivat meille suuri innovaatio”, sanoo Gylfe.

Muodin vaikutus vahvistui ja alkoi näkyä värimaailmassa,kun neuleita ilmestyi catwalkeillevuosituhannen vaihteessa.

”Neuleiden tuleminen huippumuotiin vaikutti varmasti siihen, että Seiskaveikasta alettiin neuloa yhä enemmän myös muutakin kuin villasukkaa”, kertoo Yrjö-Koskinen. 

7 Veljestä onkin nykyään yhä suositumpi yleislanka.

7 Veljestä -lankabrändi on kasvanut kokonaiseksi tuoteperheeksi, joka sisältää nykyään yksi- ja monivärisiä lankoja sekä metallinhohtoisia vaihtoehtoja. Kevään 2022 lankakartassa on 30 sävyä yksivärisestä 7 Veljeksestä sekä monivärisiä ja metallinhohtoa sisältäviä vaihtoehtoja yhteensä 25. Jos 7 Veljeksestä ei ole tullut aivan villalangan synonyymia, niin läheltä liippaa.

Langan suosio näkyy myyntimäärissä: kaikkia 7 Veljestä -perheen lankoja myydään tällä hetkellä noin viisi miljoonaa kerää vuodessa – lähes yksi kerä jokaiselle suomalaiselle. Lankaa on laajasti saatavilla, jopa pienissä lähikaupoissa ja huoltoasemilla.

Tärkeimpänä ohjenuorana 7 Veljestä -langan kehityksessä toimivat edelleen kuluttajien toiveet. Seiskaveikan kehityskaaresta ja tämän päivän vaihtoehtojen kirjosta näkyy, että nykykuluttajien tarpeet ovat paljon moninaisempia kuin langan syntyaikaan 1970-luvulla. Enää ei riitä, että langasta saadaan hyvä ja helppo tuote saappaaseen – lanka- ja neulevalinnoilla ilmaistaan itseä ja omaa elämäntapaa.

Vaikka moni yksityiskohta on muuttunut, perusidea 7 Veljeksessä on pysynyt samana: Novita 7 Veljestä on laadukas käsityölanka, jota kehrätään yhä Suomessa. Lankaa valmistetaan tehtaallamme Kouvolan Korialla, ja sille on myönnetty Avainlippu-merkki.